Middlefingers up if you don't give a fuck.

En yksinkertasesti ymmärrä, mikä idea tässä nettisivussa on. Siis mullehan on se ja sama, onko koko nettisivua olemassa, mutta kun välillä haluaisin selata Facebook-uutisiani ihan ilman joka välissä näitä linkkejä. Siis kyllä, kyllä mä niiden yli aina kevyesti skippaan, ja poistasin kyseisten ihmisten päivitykset näkyviltä, jos en haluaisi nähdä heidän muita päivittelyjään. En tajua, että tätä tunnustaan pitää jakaa saman ihmisen monta kertaa, jopa useita kertoja päivässä. Pahimmassa tapauksessa mun etusivulla on sama ihminen tuon sivun jakanut kolme kertaa kahden minuutin aikana. Jotain rajaa tuohonkin. Kyllä yhdestä kerrasta sen toiset ymmärtää, että sulla on tuonne käyttäjätili ja haluat sinne kysymyksiä. Itse en oo alentumassa tuota paskaa tekemään, onhan mulla Formspring, ajaa saman asian, mutta vaan eri nettiosoitteella. Paljon mieluummin käytän sitä vanhaa toveria, kun jotain uutta villityssivustoa. Sitten tulee vastaan sharetuksia, joihin on kirjoitettu 'sori oli pakko', 'ei yks lisää haittaa ketään' niin joo okei, mutta eikös olis vaan helpompaa jättää turhat selitykset sikseen, kuitenkin päämääränäsi on saada niitä kysymyksiä sinne, ja oot halunnut linkin jakaa. 'Kai mäkin nyt sitten sorruin viimein' voi huhhuh mitä touhua sanon mä, ei näin.

Sitten, kun kysymyksiä alkaakin lentää,  niin aletaan itkeä ja valittaa paskasta, jota siellä anonyymisti huudellaan. En ole oikein tässä ask.fm-jutussa tuon 'uhrin' puolella. Kyllä sen nyt jakaessaan tota linkkiä taukoamatta itse vähän ehkä hakee ja odottaakin jotain draamailua sinne. Ja jep, tiedetään, teinityttö on tehnyt itsemurhan juuri kyseisestä syystä, mutta mulla ei ole asiaan yhtikäs mitään sanottavaa. Siis tietenkin itsemurha ja kiusaaminen ovat vakavia asioita, mutta en siltikään kommentoi tätä juttua ollenkaan. Totta kai ask.fm:ään alkaa sataa paskaa ja haukkuja, kun sitä tunnustaan pakkosyöttää ja tyrkyttää muille päivittäin. Pakko myöntää, että välillä tekis mieli itekin tuon anon takaa käydä omaa mielipidettäni ihan suoraan ilmasemaan tietyille ihmisille tuosta jatkuvasta jakelusta. Kyllä, saatte jakaa ask.fm:äänne miten paljon tahansa, omalla tilillänsähän saa päivitellä ihan mitä sielu sietää, mutta ei kannata odottaa, että muut sellaista puuhaa jaksaisivat kommentoimatta anonyymisti välttämättä katsella, ja sitten valittaa negatiivisesta palautteesta.

Mun mielipidettäni siitä, että ask.fm:än kokoaikainen jakaminen voitaisiin lopettaa, on sanottu vituttavaksi ja naurettavaksi, mutta minä sanoisin, että se sharettaminen ja koko ask.fm vastaa molempia noita adjektiiveja paljon paremmin, kun mun mielipide. Jos sulla sattuu olemaan tässä kyseisessä paikassa käyttäjätili, niin jaa se vain kerran elämäsi aikana, kiitos.

Now all I can do is lay in my room, fall asleep, dream of you, then wake up and do nothing about it.

Hjaa, tänään vihoviimeinen kesälomapäivä, en tahdo. En pidä koulustani, sen käynnistä, enkä myöskään 95% ihmisistä siellä. Toki mä tulen kaikkien kanssa toimeen, mutta tuo 5% on ne, jotka oikeasti on mun mielestäni ajanviettämisen arvosia. En kyllä oo varma, onko noita prosentteja niinkään paljon kuin viisi. Siis hirmu kivaa ois vaan jatkaa chilliä menoa kotona tai missä ikinä, mutta aina ei voi kaikkea ei, kun pitäis kouluun vielä panostaakin. Tosiaan naurattaa pari kasiluokkalaista, jotka ei mun humoristisia, ihan hyväntahtosia, mutta sarkastisia letkautuksia oo sisäistänyt, ja kova tarve olla näsäviisas ja 'nokkela', musta tuommonen on suorastaan naurettavaa. Täähän kuulostaa vaikka miten ilkeeltä, mutta minkäs teet, niin se vaan on. Ihmisten pitäis oppia olemaan ottamatta kaikkea turhan vakavasti ja heti itseensä.

Toissapäivänä käytiin äidin ja pikkusiskon kanssa Tampereella, ostettiin mulle uusi reppu, kun edellisen olkalaukun kulutin puhki. Reissusta sain irti Fjällräven Kånkenin Forest Green-sävyisen repun, äiti oli hyvästä, kunnollisesta repusta valmis pulittamaan sen 79€ Partioaitasta ja tuollahan taas muutama vuosi kuljetaan. Hassu seikka, etten ensin hirmusti perustanut näistä repuista, mutta sitten joku niissä alko vetää puoleensa, tai jotenkin ulkonäkö alko vaan miellyttää silmää kovasti. Tosiaan vähän sellanen höh-fiilis siitä, kun nyt on alettu noista tekeen mainosta sun muuta ja tosi usealla näkyy selässä tuollanen, mutta eipä se mun menoa haittaa, kun ite tästä repusta tykkään! Tuli tosiaan hyödynnettyä Roosan neuvoa tietokonerepuista, toi tosiaan on rutkasti tilavampi ja parempi kouluun, kun se tavallisempi malli. Oli parikymppiä hintaakin enemmän, mutta mitä tullu testattua niin on kyllä hurjan tilava, eikä edes paina selässä paljoa. Tää on väriltäänkin sopiva kaikkiin muihin väreihin, eikä tohon kyllästykään niin nopeasti, kun ehkä semmoseen keltaseen tai siniseen, vaikka nekin on huippukivan näkösiä.

Käytiin Radiokirppiksellä, sieltä löyty kiva tuommonen hileinen kynsilakka hintaan 1,20e ja luomiväripaletti 2,90e, käyttämättömät siis. Hain alunperin kirsikanpunaista ja persikkaista luomiväriä, ne kuitenkin jäi saamatta, niiden sijasta sainkin mukaan 8 kivaa, tollasta hiukan kulunutta vintagesävystä luomiväriä kevyellä shimmerillä! Tigerista oli pakko napata tuommoset vähän liian suurehkot arskat mun pärstään, mutta kun ne vaan oli niin söpöt ja vaan 4€!

Koskikeskuksessa suuntasin Mc Donald'siin hotkasemaan ihanan juustohampparin ja sitten lähin käymään Cartelilla katsastamassa kivoja kuteita sitten-joskus-ollessani-rikas-aikoja varten, ja päädyin pipohyllylle. Siinä oli Obeyn logopipoo tummansinistä punasella logokirjailulla, no niin tumma väri eikä musta mun hiuksiin sopis, eikä se punanenkaan mulle oikein menis. Onnekseni ja rahojen harmiksi löysin tummanvihreän, taas sävyä Forest Green, keltalogosen pipon, ja siihen pulitin 29,90€. Heippa rahat. Ei kyllä kaduta, kun tollasesta piposta oon pari vuotta haaveillut, hinta vaan ottanut vastaan, mutta nyt vihdoin omistan tommosen. Vielä toivoisin voivani Helsingistä Ponke'sin harmaan logobeanien ostaa, mutta sepä jää nähtäväks. Käytiin myös tottakai Subway-visiitillä, Steak & Cheese-subi vaaleaan leipään tomaatilla, kurkulla, salaatilla, sipulilla, valkosipulikastikkeella ja kaikilla mausteilla! Seuraavalla Tampereen vierailulla käyn noutamassa ilmaisen cookien!

Strawberries, cherries and an angel's kiss in spring.

Tänään ajattelin kirjottaa tämmösestä jutusta, kun venytykset (mun tapauksessa vaan yksi). Tosi monesti on tultu kauhistelemaan, että eikö toi tommonen satu, näyttää kipeältä tms. Ei satu. Eikä tunnu oudolta, ihan normaalilta. "Sattuuko venyttäminen?" Ei, eikä kuulukaan sattua, tai tuntua epämukavalta.
"Miksi sä teet itsellesi noin?" Koska haluan, se on mun mielestäni kivan näköistä. Tbh, mun kokemuksen perältä venytys on tavallista korvareikää paljon helpompi, kaikilla tavoin. Eikä mulle omasta mielestä tavallinen korvakoru oikeen sopiskaan. Monet hoitaa venytystä monimutkasin keinoin, ja eihän se väärin ole. Ihan miten itse kokee parhaaksi, mutta mulla riittää, kun pidän hyvässä kondiksessa, eli ihan perus kosteusemulsioilla ja voiteilla, ettei pääse niin sanotusti kuivuun, kun pidän silikonitunnelia, jota käyttäessä aika helposti kuivahtaa.

Käyttäsin tosi mielelläni puuta, se on hengittävää materiaalia, ja korva pysyy hyvässä kunnossa. Titaanit ja kirurgiteräkset myös hyviä. Akryylimuovikoruja en kommentoi, mutta itse en ainakaan semmosia pahemmin käyttele. Ja koruja löytyy erilaisia ihan loputtomasti, ainakin siihen 12mm-20mm välille. Alkaa tossa 30mm jälkeen vaihtoehdot vähentyä, mutta kyllä sillonkin korua löytyy eBay:sta monenkinlaista, ihan 75mm astikin oon nähnyt koruja, tosin alkaa mennä tollaset käsityötä tekeville yrittäjille, joilta voi sitten tilailla oman kokosta. On myös henkilökohtanen asia, mikä koko itsellä tuntuu olevan se oikea, ja mikä on hyvän näköistä. Mun näkökulmasta alle 12mm on vähän turhan pieni, ja 24mm lähtien alkaa olla asiallinen koko. Riippuu myös ihmisestä, jolla venytys on, onko se kivan näkönen, mutta tykkään ehkä eniten 32mm-38mm kokosista. Hyviä koruja saa tehdashintaan tilattua Crazy Factory:lta, sieltä myös lävistystarvikkeita, tavallisia koruja, ja lävistyskoruja!

Tiedostan, että joillekin aloille ei oo kuuloakaan, että tämmösellä korvalla pääsee, mutta onneks ei pahemmin sellaset alat mua kiinnostakaan. Jos joskus tulee eteen jotain sellasta, että korva estää, niin aina on olemassa tää leikkaus. Korvan ompelunhan saa mun mielestä ihan pikkurahalla, se laserleikkaus taas onkin se kalliimpi puoli. En kuitenkaan usko, että tollasta tarvetta mulle ilmaantuu, ainakaan tosi pitkiin aikoihin. Jos joskus tollanen tulee vastaan, niin se on sitten ihan täysin sen ajan murhe. Nyt en luopuis korvastani mistään hinnasta, enkä aio pohtia sitä, että 'mitä jos joskus ehkä mahdollisesti' tulee tapahtumaan, tuunko muuttamaan mieltäni tjs. Sitä mietin sitten. Myöskin oon ajatellut ottaa septum-lävistyksen, ja venyttää tämän 'sonnikorun' johonkin 3mm-3.2mm. Se kuulemma ihan tieteellisesti auttaa välttämään esimerkiksi nuhaa ja poskiontelotulehduksia?

Vielä tuosta alajutusta. Mulla on lievää stressiä ilmassa siitä, mihin haluan opiskelemaan. Ei mitään käryä. Ihan kiinnostavia on IB-linja, kosmetologi-, hius- ja musiikkialat. Kaupallinen-/hotellialakin on kiinnostavaa. Mulla on ainoostaan ongelma tossa musiikkijutussa siinä, etten ikinä perehtynyt kunnolla soittamaan jotain tiettyä soitinta. Haluan jonkun chillin työn, jossa ei ole yltiöpitkiä päiviä, hyvä työilmapiiri, aika vapaata työskentelyä ja hyvää palkkaa. Sellasesta elämänvaltaavasta, vapaa-ajan vievästä työstä haluan pysytellä niin kaukana, kuin mahdollista.